Toiminta

THHL Hämeen piiri Pro ry

Yhdistyksen nimi on Työ- ja elinkeinohallinnon THHL Hämeen piiri Ammattiliitto Pro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeenlinna ja sen toimialue on Kanta- ja Päijät-Häme.

 Yhdistyksen tarkoituksena on lisätä jäsentensä hyvinvointia valvomalla heidän taloudellisia, oikeudellisia ja sosiaalisia etujaan sekä toimimalla heidän etujärjestönään. 


Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
· on Ammattiliitto Pro ry:n jäsen
· on Työ- ja elinkeinohallinnon THHL ry:n jäsen
· valvoo jäseniään koskevien työ- ja virkaehtosopimusten noudattamista
· antaa jäsenilleen neuvoja ja tietoja edunvalvontaan, ammattiin ja yhdistystoimintaan liittyvissä asioissa
· järjestää kokous-, esitelmä- ja tiedotustilaisuuksia
· harjoittaa julkaisu- ja koulutustoimintaa
· järjestää jäsenilleen virkistystilaisuuksia
· pyrkii muin samantapaisin keinoin saavuttamaan tarkoituksensa.

 

Lyhyt katsaus THHL:n historiaan

11.11.1944 perustettiin Helsingissä työnvälitysvirkailijoiden yhdistys"järjestetyn yhteistoiminnan aikaansaamiseksi"työnvälitystä hoitaville. Tällä päätöksellä alkoi työvoimahallinnon henkilöstön ammatillinen toiminta ja sen vähittäinen ryhmittyminen osaksi virkamiesten järjestäytynyttä edunvalvontaa.

72-vuotta täyttänyt, hallinnonalan suurin etu-ja palvelujärjestö, Työ-ja elinkeinohallinnon henkilöstöliitto THHL on sitkeällä toiminnalla tuottanut monia saavutuksia. Näistä on tullut pysyviä etuisuuksia tämän päivän jäsenille.

Alkuaikojen edunvalvontatoimintaan vaikutti mm. virkamiesten turvattu asema. Virkamiehet miellettiin vaikutusvaltaisten johtavien virkamiesten kautta osaksi ns. virkavaltaa. Katsottiin, että isäntä hoitaa virkamiestensä edut.

Edunvalvontatoiminta muuttui selkeästi 1970-luvun alussa, jolloin saimme sopimusoikeudet omiin työ- ja virkaehtoihin. Virkamiesliiton työtaistelun myötä kävimme ammattijärjestötoiminnan korkeakoulun 1986. Viimeiset 30 vuotta olemme edelleen taistelleet virkamiesten palkkojen ja muiden etujen puolesta.

Koko 60-vuotisen historian ajan on nähtävissä pari ikuisuusasiaa. Huolimatta yhteiskunnallisesta tärkeydestä ei työvoima-ja työhallinto näytä koskaan olleen erityisen "tärkeä" hallinnonala. Tämä on nähtävissä työn arvostuksessa ja alan erityisen matalassa palkkatasossa.

Toinen ikuisuusasia on hallinnonalan negativvinen julkisuusarvo. Ketään eivät kiinnosta työvoimapolitiikan myönteiset saavutukset vaan aina työttömyysaihe on suurempi uutinen.

Työvoima-ja työhallinnon henkilöstö on ollut mukana ammattiyhdistystoiminnassa koko sodanjälkeisen ajan. Monessa mielessä tällä historialla on yhteneviä piirteitä ammatilliseen liikkeeseen yleensä. Samalla hallinnon erityisyys on kaikkina aikoina värittänyt edunvalvonnan kuvaa. Hankalassa toimintaympäristössä virkailijat näyttävät saavuttaneen monia "pysyviä" etuja.

Lainauksia kirjasta 60 vuotta TYÖTÄ JA VOIMAA, Työvoima-ja työhallinnon henkilöstön edunvalvonnan historia, Kari Hongisto, 2004.